Ympäristövaikutukset

Kunnallinen jätehuolto on tarkkaan valvottua ja säänneltyä lainsäädännön ja määräysten osalta. Lakeuden Etappi Oy:llä on ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma, joka perustuu ympäristöluvan ehtoihin.

Tarkkailua tehdään alueen vesistä, kaatopaikkakaasuista, roskaantumisesta, melusta sekä hajuista. Lisäksi alueen lokkimäärää tarkkailee Suomenselän lintutieteellinen yhdistys viikoittain. Ympäristövaikutuksista raportoidaan valvovalle viranomaiselle eli ELY-keskukselle tarkkailuohjelman mukaisesti.

Lokit ja muut eläimet

Lokkilaskentaa on tehty säännöllisesti samalla menetelmällä vuodesta 2004. Poltettavan jätteen siirtokuormauksen käyttöönotto vuoden 2012 kesällä vähensi merkittävästi kaikkien Etapissa ruokailevien lokkilajien (harmaa-, selkä- ja naurulokki) määriä. Vuonna 2012 laskettiin jopa tuhansia yksilöitä, kun vastaavana ajankohtana vuonna 2013 lintuja havaittiin alle sata.

Lokkien lisäksi seurataan muiden eläinten liikkumista alueella. Erityisessä tarkkailussa ovat rotat, jotka lokkien tavoin hakevat helppoa ravintoa.
Kaatopaikalla ja sen läheisyydestä on tavattu myös mm. hirvi, metso, kattohaikara ja kettu.

Hajujen hallinta

Jätteen hajotessa kaatopaikalla hapettomissa olosuhteissa syntyy kaatopaikkakaasua. Kaasu koostuu pääosin metaanista ja hiilidioksidista. Kaasu sisältää vähäisiä määriä myös erittäin haisevia aineita kuten merkaptaania.

Etapin hajupäivät lähialueella ovat lisääntyneet poltettavan jätteen välivaraston purkamisen seurauksena. Jätettä puretaan välivarastosta jätevoimalaan vietäväksi, jossa se hyödynnetään energiana.

Hajuhaittojen minimoimiseksi on tehty runsaasti erilaisia toimenpiteitä. Purkukohta pidetään mahdollisimman pienenä, purkukohdat peitellään purun jälkeen, käytetään hajunpoistokemikaalia sekä rajoitetaan purkupäiviä. Lisäksi jätehuoltokeskuksen hajupäästöistä on tekeillä hajumallinnus Ilmatieteenlaitoksella, jonka pohjalta Etappi pyrkii saamaan tarkkaa tietoa hajulähteistä, jotta niihin pystytään kohdennetusti puuttumaan.

Kaatopaikkakaasut

Etapin jätehuoltokeskuksen kaatopaikalla, kuten kaikilla kaatopaikoilla, syntyy jätteen hajotessa hapettomissa olosuhteissa kaatopaikkakaasua. Kaasu koostuu pääosin metaanista (n. 40 - 50 %) ja hiilidioksidista (35 – 40 %). Pieni osa kaatopaikkakaasusta sisältää haisevia rikkiyhdisteitä. 

Kaatopaikkarakenteissa on kaasunkeräysputkisto, jolla johdetaan syntyvä kaatopaikkakaasu poltettavaksi soihduissa. Kun kaatopaikka vanhenee, se alkaa tuottaa enemmän kaasua ja silloin voidaan aloittaa kaasun sisältämän energian hyödyntäminen. Kaatopaikkakaasun keräyksellä vähennetään kasvihuonekaasujen vapautumista ilmakehään ja lähiympäristöön kohdistuvia hajuhaittoja.

Vesien hallinta

Jätehuoltotoiminnan vesistövaikutusten seuranta on iso ja tärkeä osa Etapin ympäristövaikutustarkkailua. Vesistötarkkailussa on mukana alueen ympärillä sekä pinta- että pohjaveden näytepisteitä ja alueen sisällä hule-, jäte- ja salaojavesitarkkailupisteitä.
Jätehuoltokeskuksen likaiset kaatopaikkavedet johdetaan Ilmajoen kunnan jätevedenpuhdistamolle. Hulevedet kerätään laimeiden vesien altaaseen ja mikäli ne täyttävät ympäristöluvan mukaiset ehdot, päästetään Meraojaan.