Kompostointi

Taimi mullassa ja puutarhatyökaluja.

Kompostoimalla saat hyvää multaa omaan puutarhaasi

Biojätteet on tärkeää saada hyötykäyttöön. Sen voi tehdä kompostoimalla omalla tontilla omatoimisesti, jolloin saat valmiilla kompostilla multaa puutarhaasi. Kompostoinnissa on toki oma vaivansa, mutta jos viitseliäisyyttä riittää, voi siitä saada hyödyllisen harrastuksen.

Toisena vaihtoehtona biojätteen käsittelylle Etapin toimialueella on biojätteen erilliskeräys, jota tullaan lähivuosina laajentamaan toimialueen kaikille kiinteistöille vaihtoehtona omatoimiselle kompostoinnille. Asiakas voi itse valita, kompostoiko itse vai osallistuuko Etapin biojätteen erilliskeräykseen, jolloin Etappi noutaa biojätteen kiinteistöltä. Lue täältä lisää.

Kompostoinnin onnistuminen vaatii hiili- ja typpipitoiset jätteet, riittävän hapensaannin sekä sopivan kosteuden ja lämpötilan. Kompostori saattaa talvella jäätyä, mutta se ei haittaa, sillä kompostoitumisprosessi käynnistyy taas lämpötilan noustessa. Kompostorin koolle ei ole asetettu määräyksiä, mutta koon tulee olla tarpeeksi iso, jotta talven ajan biojätteet mahtuvat kompostoriin, vaikka prosessi pysähtyisikin.

Mitä viranomainen edellyttää kotikompostoinnilta?

Lainsäädännön mukaan (valtioneuvoston asetus jätteistä 978/2021): 1.1.2023 alkaen jätelautakunnan kerättävä ilmoitukset biojätteen pienimuotoisesta kompostoinnista, ilmoitus voimassa 5 v kerrallaan. Ilmoitus tehtävä 2 kk kuluessa biojätteen kompostoinnin aloittamisesta ja lopettamisestakin ilmoitettava 2kk kuluessa.

Ilmoita nämä tiedot:

1. kiinteistön haltijan nimi ja yhteystiedot sekä kiinteistön osoite ja mahdollisuuksien mukaan kiinteistö- tai rakennustunnus
2. rakennuksen tyyppi ja asuinhuoneistojen lukumäärä muusta kuin omakotitalosta
3. jätteen käsittelystä vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot
4. käsittelylaitteiston käyttötilavuus ja laitteiston vuotuiset käyttökuukaudet
5. kuvaus tiiviydestä ja lämpöeristyksestä
6. käsittelylaitteiston malli ja merkki

Lue kompostointi-ilmoituksesta Lakeuden jätelautakunnan sivulta

Ohjeet kompostointiin

Kompostori ja tarvikkeet

  • Biojätteen kompostointiin tarvitaan haittaeläimiltä suojattu kompostisäiliö, jossa on pohja. Lisäksi sen pitää olla lämpöeristetty, jos kompostointi on ympärivuotista.
  • Puutarhajätettä voi kompostoida hoidetussa avokompostissa.
  • Käymäläjätteen kompostointiin tarvitaan tarkoitukseen suunniteltu kompostori. Kysy lisää kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta aloittaessasi käymäläjätteen kompostoinnin suunnittelua.

Nelihenkisen perheen keittiöjätteelle riittää noin 200 litran kompostori. Mikäli lisäksi kompostoidaan puutarhajätettä, tilavuutta tarvitaan 400-600 litraa. Suuremmissa asuinkiinteistöissä tilavuutta varataan noin 20 litraa/asukas. Puutarhajätteelle edullisin ratkaisu on kasa, auma, kehikko tai eristämätön kompostori. Kompostorissa tai kehikossa jäte maatuu nopeammin. Kompostisäiliön voi rakentaa myös itse. Rakennusohjeita löytyy esimerkiksi alan kirjallisuudesta tai nettisivustoilta.

Lämpökompostorin / kompostikehikon lisäksi tarvitaan:

  • keittiöön oma astia eloperäiselle jätteelle
  • seosainetta (karkeita aineksia, esim. kuoriketta, risuhaketta, kutterinlastuja) sekä sille astia ja kauha
  • talikko ja lapio hoitoa ja tyhjennystä varten
  • oma hoitaja, varsinkin jos kompostoivia kotitalouksia on useita

Itse rakennettu kompostori

Kompostorin voi rakentaa myös itse, omatekoista kompostoria koskevat samat jätehuoltomääräyksistä tulevat ohjeet, kuin ostokompostoriakin:

  • Kompostorin tulee olla haittaeläinsuojattu, kannellinen ja lämpöeristetty. Esimerkiksi laudasta rakennettuun kompostoriin pitää asentaa eristeet (esim finfoam/styrox), myös kanteen. Kompostorihan on yleensä ulkona sateessa, joten sään kestävät materiaalit pidentävät käyttöikää.
  • Kompostorissa tulee olla pohja tai vähintään erittäin tiheäsilmäinen verkko estämässä haittaeläinten pääsyn kompostoriin. Vaikka rakenteen tulee olla tiivis, omatekoisessa kompostorissa tulee huolehtia myös ilmanvaihdosta. Ilma-aukot pitää suojata tiheäsilmäisellä verkolla.
  • Kaupoissa myytäviin puutarhajätteelle tarkoitettuihin kompostoreihin saa sijoittaa biojätettä vain, mikäli ylläolevat muutostyöt on tehty. Puutarhakompostorit ovat sellaisenaan tarkoitettu vain esimerkiksi haravointijätteiden ja muiden kasviperäisten ainesten kompostointiin, eikä niissä itsessään ole haittaeläinsuojausta tai eristeitä.
  • Vanhasta arkkupakastimesta ei suositella tehtävän kompostoria, koska kylmäaineet ja laitteistot tulee ensin poistaa ammattilaisen toimesta.

Kompostorin täyttäminen

Aloita kompostointi laittamalla pohjalle kerros karkeaa seosainetta. Täytä sen jälkeen kompostoria kerroksittain biojätteellä ja seosaineella. Eläinperäinen jäte, kuten kalanperkuutähteet, on haudattava syvemmälle ja peitettävä huolellisesti. Tarkista säännöllisesti, miltä komposti näyttää, tuoksahtaa ja tuntuu. Hyvä komposti tuoksuu mehevältä, mutta ei saa haista.

Hyvin toimiva komposti

  • On lämmin
  • Painuu kasaan
  • On ominaishajultaan multamainen – ei paha
  • Ei sisällä kärpäsen toukkia tai muurahaisia

Sekoita kompostia tarvittaessa. Pintaosien pöyhiminen kerran tai pari kuukaudessa yleensä riittää. Viikoittain voi massaan pistellä ilmareikiä talikolla. Sopivan kostea kompostimassa tuntuu kädessä kostealta pesusieneltä. Kuivunutta kompostia kastellaan ja pöyhitään.

Komposti tyhjennetään, kun sen sisältö on maatunut tasalaatuiseksi mullannäköiseksi massaksi, josta lähtöaineita ei juuri erota. Maatunut aines jälkikompostoidaan kehikossa tai kasassa, esimerkiksi lehtikompostin kanssa. Multaa voi käyttää nurmikoiden, kukkaistutusten ja pensaiden lannoitukseen ja maanparannukseen tai vaikka kukkaruukussa hiekkaan sekoitettuna.

Kompostiin kelpaavat

  • Hedelmien, juuresten ja vihannesten kuoret
  • Kahvin ja teen porot suodatinpusseineen
  • Kaikki muu ruokajäte
  • Kukkamulta ja kasvinjätteet
  • Talouspaperi, lautasliinat
  • Sanomalehden aukeama tai paperipussi biojätteen kääreenä
  • Luonnonkuidut hyvin pieninä määrinä kuten villa, puuvilla, pellava, silkki

Kompostiin eivät kelpaa

  • Ainekset, jotka eivät lahoa tai jotka voivat myrkyttää kompostin
  • Tupakantumpit, pölynimurin pölypussit
  • Muovipussit, -kassit, maitotölkit
  • Muovit, lasit, metallit
  • Keinokuitu-, nahka- tai kumituotteet
  • Tuhka tai kalkki, joista komposti tulee liian emäksiseksi ja pieneliöiden toiminta estyy
  • Lääkkeet ja muut vaaralliset jätteet, kuten öljyt, bensiinit, liuottimet, maalit, torjunta-, desinfiointi- tai lahonsuoja-aineet.

Kompostorin tyhjentäminen

Kompostori tyhjennetään itse, Lakeuden Etappi ei tyhjennä kompostoreita eikä ota vastaan kompostimultaa.

Tyhjennä kompostori säännöllisesti, mutta viimeistään silloin, kun tila alkaa loppua. Kerralla kannattaa tyhjentää korkeintaan 1/3 kompostorin tilavuudesta. Kompostimulta soveltuu esimerkiksi puiden, pensaiden ja perennojen ravinteeksi yhdessä tavallisen mullan kanssa.

Ongelmia kompostissa

Biojätekompostissa toimintaongelmien syynä on useimmiten liian vähäinen seosaineen määrä. Se johtaa kompostin vettymiseen, hapenpuutteeseen ja hajuongelmiin. Puutarhajätekompostissa yleisin pulma on typenpuutteesta ja kuivuudesta aiheutuva hidas lahoaminen. Toisinaan löytyy myös kutsumattomia vieraita, kuten kärpäsiä ja niiden toukkia. Kompostin toimintaa voi parantaa kaupallisilla valmisteilla, mutta ennen niihin turvautumista kannattaa kokeilla ympäristö- ja kukkaroystävällisiä kotikonsteja.

Seosaineet

Hiili-typpi-tasapaino on tärkeä onnistuneessa kompostoinnissa. Tuoreesta puutarhajätteestä ja ruokajätteestä kompostiin tulee runsaasti typpeä. Seosaine toimii hiilen lähteenä. Lisäksi seosaine kuohkeuttaa ja ilmastaa kompostia ja sitoo liiallista kosteutta, mahdollisia hajuja ja ammoniakkia. Seosainetta valittaessa kannattaa miettiä kompostoitavan aineen laatua, seosaineen saatavuutta ja hintaa. Pienkompostoinnissa jätteen ja hakkeen suhde on yleensä 1:1.

Seosaineiden myyjiä

Seosaineita myyvät mm. puutarhamyymälät. Kutterinlastua voi kysyä myös höyläämöistä tai lähiseudun kouluista ja nuorisotaloista, joissa on teknisen työn luokkia. Myös puiden sahauksessa syntynyt puru ja lastut sopivat seosaineeksi loistavasti.

Lataa kompostointiopas tästä

Kompostointi talvella

Kun lämpötila laskee, mikrobien toiminta hidastuu ja kompostori jäätyy. Kompostointi on kuitenkin mahdollista saada toimimaan myös talvella, kun huomioit nämä seikat:

  • Syötä säännöllisesti ja tyhjennä myös talvella. Kompostoriin kannattaa viedä biojätteitä talvellakin 3-4 kertaa viikossa. Kompostorien pohjalla on kaikkein vanhinta kompostimassaa, joka on jo jäähtynyt. Kun kompostista tyhjennetään jäähtynyttä kompostimassaa, kompostin toiminta myös yleensä piristyy.
  • Lisää riittävä määrä kuiviketta. Hyvä nyrkkisääntö on lisätä kuiviketta kolmasosan verran siitä biojätteen määrästä, jonka kompostoriin on sillä kertaa vienyt. Lisää kuivike biojätteen päälle, jolloin se toimii samalla eristeenä.
  • Säädä ilmanvaihto pienemmälle. Joissakin kompostoreissa on säädettävä ilmanvaihto, joissa tämän säädön voi tehdä. Kun ilmanvaihto on pienemmällä, pääsee kompostoriin vähemmän kylmää ulkoilmaa.
  • Sekoita maltilla. Kylmällä ilmalla sekoittaminen jäähdyttää kompostoria. Siksi talvella riittää, että kompostia möyhitään 3-4 viikon välein.
  • Anna lisälämpöä ja -ravinteita. Jos komposti pääsee jäätymään talvella, voi sitä herättää kompostiherätteillä, jotka sisältävät mikrobeille tärkeitä ravinteita. Säännöllinen kompostiherätteen käyttö edistää kompostoitumista. Lisälämpöä voi tuoda esimerkiksi hautaamalla muutaman päivän ajaksi pintajätteeseen kuumalla vedellä täytettyjä pulloja tai kanistereita. Lumi toimii myöskin eristeenä, joten kompostoria ei kannata kaivaa lumen joukosta esiin.