Jätehuolto on tärkeä osa jokaisen arkea ja myös osa kiertotaloutta. Jätehuollon ja kierrätyksen onnistumiseksi jokaisen toiminta on tärkeää, koska jätteet tulee lajitella siellä missä ne syntyvät eli kotona, koulussa, mökillä tai työpaikalla. Ylläolevasta kuvasta selviää, mikä on jätehuollon rooli kiertotalouden kokonaisuudessa.
Jätehierarkia on kiertotalouden toimintamalli
Jätehierarkia eli etusijajärjestys tarkoittaa jätehuollon toiminnan tärkeysjärjestystä. Jätehierarkiaa on noudatettava kaikessa toiminnassa mahdollisuuksien mukaan.
Ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Jos jätettä kuitenkin syntyy, jätteen tuottajan on ensisijaisesti valmisteltava jäte uudelleenkäyttöä varten tai kierrätettävä se. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jäte on hyödynnettävä muulla tavoin, mukaan lukien hyödyntäminen energiana. Jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä.
Paras jäte on syntymätön jäte – jokaisen hankkimamme tuotteen elinkaari päätyy lopulta jätteeksi jossain muodossa. Vaikka jätteet käsiteltäisiin parhaalla mahdollisella tavalla, on niillä silti aina vaikutuksensa ympäristöön kuten ilmaan ja vesistöön.
Jätehierarkia on määritelty EU:n jätedirektiivissä.
1. Jätteen vähentäminen
Jätteen vähentämisellä tarkoitetaan syntyvän jätemäärän vähentämistä, ei esimerkiksi roskien siistimistä ympäristöstä ja viemistä jäteastiaan. Jätteen vähentämiseen on monia keinoja kuten:
- järkevä ostoskäyttäytyminen – mieti tarve, valmistustapa, tuotteen ympäristöystävällisyys ja kierrätettävyys jo ennen ostamista!
- vuokraaminen ja lainaaminen ostamisen sijaan
- huoltaminen ja korjaaminen
- vähän pakattujen tuotteiden suosiminen
- ruokahävikin minimointi
Turhien tavaroiden välttäminen on kestävän kehityksen ajattelun mukaista, ja siihen on helppo tarttua jo arkipäivän valinnoissa! Samalla kun säästetään ympäristöä tekemällä järkeviä kulutusvalintoja, säästetään myös rahaa. Muuttamalla omaa toimintaamme voimme vähentää jätteen määrää ja sen aiheuttamia haittoja. Me kaikki olemme vastuussa omista valinnoistamme.
2. Uudelleenkäyttö
Uudelleenkäyttö tarkoittaa, että tuotetta käytetään uudelleen joko samaan tai muuhun tarkoitukseen kuin alkuperäisesti, mutta tuote ei ole ollut missään välissä jätettä.
Uudelleenkäyttöä on esimerkiksi:
- käyttökelpoisten tavaroiden myyminen kirpputorilla
- tavaroiden lahjoittaminen tutuille tai hyväntekeväisyyteen, jolloin tuotteet saavat uuden kodin kierrätyksen sijaan.
- tavaroiden tai vaatteiden tuunaaminen voi tuoda lisää käyttövuosia tyylikkäästi ja kestävästi!
3. Kierrätys eli uusiokäyttö
Kierrätyksessä tuotteen materiaalit käytetään uuden tuotteen valmistukseen. Esimerkiksi sanomalehti ja metallitölkki saavat uuden elämän eri tuotteena.
Kun tuotteet viedään käytön jälkeen ekopisteelle, tavaroiden raaka-aineet päätyvät kierrätykseen. Kierrätys ja uusiokäyttö ovat toistensa synonyymeja. Tutustu, miten Etapilla eri jätteitä kierrätetään.
4. Hyödyntäminen energiana
Hyödyntäminen tarkoittaa jätemateriaalien käyttämistä hyödyksi muuten kuin raaka-aineena, esimerkiksi energiana. Kotitalouksien roskapussit eli poltettava jäte hyödynnetään jätevoimalassa sähköksi ja lämmöksi.
Tutustu Westenergyn jätevoimalan toimintaan.
5. Loppusijoitus
Loppusijoitus tarkoittaa jätteen sijoittamista loppusijoitusalueelle eli kaatopaikalle. Nykypäivänä loppusijoitukseen menee jätettä vain pari prosenttia kaikesta syntyvästä jätteestä, mikä tulee pääosin yrityksiltä ja teollisuudesta. Kotitalouksista ei juurikaan tule loppusijoitettavaa jätettä. Suurin osa jätteistä kierrätetään tai hyödynnetään energiaksi.
