Viime vuosina yhä useammalle kotipihalle on tullut biojäteastia tai kotikompostori. Keräysvälineet halutaan nyt saada yhteisellä kampanjoinnilla tehokkaaseen ja aktiiviseen käyttöön. Viesti kuuluu, että pienetkin määrät biojätettä kannattaa lajitella erikseen ja huolehtia ravinnekiertoon. Poltettavan jätteen joukossa biojäte päätyy jätevoimalaan energiahyödynnettäväksi ja sen ravinnepotentiaali menetetään.
Biojätehuollon piiriin kuuluu koko maassa lähes 670 000 kotikiinteistöä. Noin 40 prosenttia biojätteen lajitteluvelvollisista Suomessa on valinnut biojätteen erilliskeräyspalvelun sijaan biojätteille kompostoinnin kotipihalla. Oma biojätteen erilliskeräysastia löytyy jo noin 245 000 kiinteistöltä. Noin 60 000 kiinteistöä on osakkaana biojätekimpassa eli käyttää samaa biojäteastiaa lähinaapureiden kanssa.
Reilulla 15 000 kiinteistöllä, esimerkiksi Lakeuden Etapin toimialueella, biojätteet kerätään niin sanottuun monilokeroastiaan. Siinä samassa jäteastiassa on oma tilansa esimerkiksi poltettavalle jätteelle ja biojätteelle. Näiden astioiden tyhjentämisessä käytetään jäteautokalustoa, jossa on omat lokeronsa molemmille jätelajeille.
Joillain alueilla on mahdollisuus hoitaa biojätehuolto kuulumalla aluekeräyspistekäyttäjiin. Biojätteiden kortteli- ja aluekeräyspisteitä Suomessa käyttää alle 10 000 kiinteistöä.
Vähemmän poltettavaan jätteeseen
Vaikka biojätepalvelut on monin paikoin tuotu lähelle, on biojätteiden lajitteluaktiivisuudessa yhä parantamisen varaa. Tuoreiden alustavien jätteen koostumustutkimustietojen mukaan kodin jäteastian sisällöstä yhä 29,2 prosenttia on biojätettä, vaikka myönteistä kehitystäkin on tapahtunut. Lakeuden Etapin viimeisimmän vuonna 2023 tehdyn jäteanalyysin mukaan pelkkää biojätettä oli poltettavan jätteen joukossa 24,1 prosenttia. Tässä luvussa ei ole mukana puutarhajätettä.
Laajentuneen keräyksen ja monipuolisten palvelujen ansiosta erilliskerätyn biojätteen määrä on kasvanut monilla alueilla. Esimerkiksi Lakeuden Etapin toimialueella on laajennettu biojätteen erilliskeräystä koskemaan kaikkia kiinteistöjä jo neljän kunnan alueella. Tämä uusi Spot Plus -palvelu laajenee porrastetusti niin, että se koskee koko toimialuetta vuoden 2026 kesään mennessä.
Kuntien jäteyhtiöiden yhteistyöjärjestön Suomen Kiertovoiman (KIVO) organisoima valtakunnallinen biojätekampanja kannustaa kaikkia suomalaisia aktivoitumaan biojätteen lajittelussa. Viestintäkampanja kirittää asukkaita koko maassa samanlaiseen kehitykseen. Kuntien jäteyhtiöt eri puolilla Suomea muistuttavat asukkaita biojätteen lajittelun helppoudesta ja hyödyistä.
Viestintäkampanja on yksi Koko Suomen biotalkoot -hankkeen työpaketeista. Hanke toteutetaan ympäristöministeriön ravinteiden kierrätysohjelman (Ahti-ohjelma) osarahoituksella. Hankkeessa biojätteen lajittelusta, erilliskeräyksestä, hyödyntämisestä ja ravinnekierrosta tehdään viestintäkampanjan lisäksi selvityksiä, kokeiluja ja tiedonkeruuta. KIVOn hankekumppaneina ovat Suomen Biokierto ja Biokaasu ry sekä Kierrätysteollisuus ry.
Ohjeita ja tietoa biojätteen lajittelusta:
https://www.etappi.com/jateneuvonta/lajitteluohjeet/biojate/
www.biojäte.info
