Ehdotetut muutokset aiheuttaisivat lisäkuluja kunnille, kuntalaisille, yrityksille ja maanviljelijöille.

Hankintalain muutos uhkaa jätehuoltoa Etelä-Pohjanmaallakin 

Hankintalakiin vireillä olevilla muutoksilla on suoria vaikutuksia koko Suomen jätehuoltoon, myös Etelä-Pohjanmaalla. Ehdotetut muutokset aiheuttaisivat lisäkuluja kunnille, kuntalaisille, yrityksille ja maanviljelijöille.  Etelä-Pohjanmaalla vaikutukset kohdistuisivat erityisesti maaseudun ja haja-asutusalueen asiakaskuntaan.

Tällä hetkellä kunnat vastaavat asumisessa sekä julkisissa palveluissa syntyvän yhdyskuntajätteen jätehuollosta. Lisäksi kunnalliset jätelaitokset ovat voineet tarjota lainsäädännön sallimissa rajoissa jätehuoltopalveluja myös yrityksille. Uudessa EU-direktiivissä rajaksi on määritelty 20 prosentin osuus liikevaihdosta. 
Nyt Suomessa on ehdotettu EU-direktiiviä tiukempaa sääntelyä hankintalakiin, ja rajan laskemista jopa nollaan. Monenlaiset maakuntien yritykset sekä maanviljelijät käyttävät laajasti kuntien jätehuoltopalveluja, koska muuta jätteenkäsittelyn palveluntarjontaa ei monilla paikkakunnilla ole. Maakunnissa on myös paljon yksityisiä jätteenkuljetusyrityksiä, joilla ei ole omaa mahdollisuutta käsitellä esimerkiksi biojätettä tai poltettavaa jätettä. Nykytilanne on se, että kaikki Suomen yksityiset jäteyritykset käyttävät kuntien jätteenkäsittelylaitoksia. Jos rajaa lasketaan, kunnalliset jätelaitokset eivät voi enää tarjota palveluja yrityksille.
– Etelä-Pohjanmaalla Lakeuden Etapilla on alueen ainoa direktiivien mukainen loppusijoitusalue, jota myös seutukunnan yritykset ja teollisuus käyttävät. Mihin ne ja kuntien laitokset vievät jätteensä, jos Etappi ei saa niitä enää ottaa vastaan, kysyy toimitusjohtaja Pekka Kontio. Etapilla on myös elinkeinoelämän käytettävissä oleva biokaasulaitos ja jätevoimala.
Kontio muistuttaa, että palvelun saatavuudesta ja hinnoittelusta on alueella kokemusta Multian ja Ähtärin rajaseudulta, jossa yksityinen jätehuollon toimija jätti kuntalaiset pulaan ja kieltäytyi noutamasta jätteitä, koska se ei rahallisesti kannattanut. Julkinen jätehuolto tuntee hänen mukaansa vastuunsa, palvelee syrjäseuduillakin ja toimii ympäristön kannalta turvallisesti.

Palveluvalmius ylläpidettävä, kuka maksaa?

Kunnilla on kuitenkin ns. toissijainen vastuu yritysten jätteisiin, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että kunnan täytyy vastaanottaa ne yksityisen puolen jätteet, joita kukaan muu ei halua hoitaa. Tällä hetkellä kunnallinen jätehuolto rahoitetaan kokonaan jätemaksuilla. Kotitalouksien maksamat jätemaksut eivät kuitenkaan riitä kattamaan ja ylläpitämään yritysten jätehuollon palvelutarjontaa, mitä yritykset eivät ehkä edes käytä. Kuntien toissijaisen vastuun ylläpitovalmius jouduttaisiin kustantamaan asukkaiden jätemaksujen nostolla, eli kuntalaiset ja sitä kautta myös kunnat joutuisivat kustantamaan muutoksen.
Kunnat eivät voisi ylläpitää ja tarjota jätehuollon palvelujaan markkinoilla ja olemassa oleva kapasiteetti jäisi vajaakäytölle.
– Kunnallisilla jätelaitoksilla täytyy olla mahdollisuus tuottaa palveluja myös markkinaehtoisesti. Jos kunnallisten laitosten toimintakenttää kavennetaan, ne joutuvat ajamaan myös kapasiteettiaan alas, jolloin yksityisillä ei välttämättä ole paikkaa minne viedä jätteitään. Kunnallisen jätehuollon palvelutarjonnan rajoittaminen vaarantaa erityisesti pk-yritysten ja maatalouden jätehuoltopalveluita sekä paikallisten jätteenkuljetusyritysten toimintaa, Jätelaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Markku Salo kertoo.
Kunnallisia jätelaitoksia nykyisin hyödyntävien yritysten kannalta tämä tarkoittaisi sitä, että ne joutuisivat jatkossa hankkimaan palvelunsa yksityisiltä jätehuoltoyrityksiltä. Monilla paikkakunnilla yksityisiä jätehuoltopalveluja ei ole tai vaihtoehtona olisi vain yksi toimija, joka tällöin pääsisi määräämään alueen hintatason.

Lisätietoja: Jätelaitosyhdistys JLY, toimitusjohtaja Markku Salo puh. 040 561 0560,  markku.salo@jly.fi
Lakeuden Etappi, toimitusjohtaja Pekka Kontio puh. 040 7748 521, pekka.kontio@etappi.com