Mihin joutuvat yritysten ja julkisten laitosten jätteet, jos hankintalakiin ja jätelakiin kaavaillut muutokset toteutuvat?
Jääkö 700 000 tonnia jätettä ilman käsittelypaikkaa?
Hankintalakiin ja jätelakiin kaavaillut muutokset vaikuttavat siihen, kenelle kuntien jätelaitokset voivat tuottaa palveluja jatkossa. Jopa yli 700 000 tonnia jätettä uhkaa jäädä vaille tehokasta kotimaista kierrätystä ja hyödyntämistä. Etelä-Pohjanmaalla yritykset ja elinkeinoelämä käyttävät Lakeuden Etapin jätteenkäsittelypalveluja. Mihin nämä jätteet joutuvat, jos Etappi ei saa enää tarjota palvelujaan, kysyy toimitusjohtaja Pekka kontio.
Hankintalakiin suunniteltu muutos estäisi kuntien jätelaitoksia tuottamasta palveluja elinkeinoelämälle. Jätelakiin kaavailtu muutos puolestaan rajaisi muun muassa julkisten palvelujen tuottajat kuntien jätehuoltopalveluiden ulkopuolelle. Rajaus koskisi esimerkiksi terveyskeskusten, julkisen hallinnon ja koulujen jätteitä. Muutos estäisi myös kuntien kiinteistöjä käyttämästä oman kunnan jätehuoltopalveluja.
Hankintalaki ja jätelaki yhdessä estäisivät myös ns. toissijaisella vastuulla tuotetut jätehuoltopalvelut elinkeinoelämälle. Toissijainen vastuu tarkoittaa kunnille säädettyä velvoitetta ottaa vastaan elinkeinoelämän jätettä, jolle ei löydy yksityiseltä sektorilta vastaanottajaa. Jos kuntien laitosten toimintaa rajoitettaisiin, kuten lakiluonnoksissa esitetään, kunnilla ei enää olisi sellaista kierrätys- ja hyödyntämiskapasiteettia, johon voisi vastaanottaa elinkeinoelämän jätettä.
Etelä-Pohjanmaalla Lakeuden Etapilla on alueen ainoa direktiivien mukainen loppusijoitusalue, jota myös seutukunnan yritykset ja teollisuus käyttävät. Etapilla on myös elinkeinoelämän käytettävissä oleva biokaasulaitos ja jätevoimala. Missä niiden jätteet jatkossa käsitellään, jos Etappi ei saa niitä enää ottaa vastaan, kysyykin toimitusjohtaja Pekka Kontio Lakeuden Etapista.
”Lakeuden Etapin omistajat ovat linjanneet, että jätehuoltopalvelut eivät saa olla esteenä yritysten sijoittumiselle tai kannattavalle toiminnalle Etapin toimialueella. Etappi on palvellut ja palvelee yli tuhatta yritysasiakasta, jotka ovat pääosin PK- tai mikroyrityksiä”, Kontio toteaa.
Hänen mukaansa myös kunnallisten ja valtion kohteiden pois jääminen jäteyhtiöltä muuttaisi olennaisesti jo tehtyjen pitkäaikaisten investointien käyttöastetta. Lisäksi muutos aiheuttaisi tehottomuutta ja jätehuoltopalvelun puutetta varsinkin haja-asutusalueilla, maatiloilla ja pienteollisuudessa.
Asukas, yrittäjä ja yhteiskunta maksavat
Lakimuutoksien taustalla on ajatus siirtää edellä mainitut jätteet yksityisten jäteyritysten hoidettavaksi. Yksityisen jätehuollon kapasiteetti ei kuitenkaan riitä edes sille jätteelle, joka tällä hetkellä olisi lain mukaan mahdollista viedä yksityiseen käsittelyyn.
– Lakimuutosten myötä käsittelykapasiteetin ulkopuolelle jäisi yli 700 000 tonnia julkisten palvelujen yhdyskuntajätettä ja elinkeinoelämän jätteitä vuoden aikana. Suomeen pitäisi rakentaa rinnakkaista kierrätys- ja hyödyntämisinfrastruktuuria samalla, kun kuntien nykyinen infrastruktuuri jäisi vajaakäytölle. Toisena ja todennäköisenä vaihtoehtona olisi kuljettaa jätettä ulkomaille. Muutokset lisäisivät kustannuksia ja ympäristölle aiheutuvaa kuormitusta, kertoo Jätelaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Riku Eksymä.
Jätemaksut kallistuvat hänen mukaansa jyrkästi, mikäli kaavaillut muutokset toteutuvat. Varsinkin kotitalousjätteen käsittely kallistuisi ilman yritysjätettä, jonka maksuilla kuluttajahinnat on saatu pysymään kohtuullisina. Lisäksi on vaarana, että jatkossa monet kunnat joutuisivat tukemaan verovaroin jätelaitoksiaan. Tähän saakka laitokset ovat toimineet asiakkailta perityillä jätemaksuilla, kuntataloutta kuormittamatta.
Elinkeinoelämän kärsijöitä olisivat etenkin haja-asutusalueen pienyrittäjät ja paikalliset, yksityiset jätteenkuljetusyritykset, joilla ei ole omaa käsittelytoimintaa.
”Palataanko jätehuollossa ajassa taaksepäin?”
Seinäjokelainen remontointialan yritys Kontiomaa käyttää säännöllisesti Lakeuden Etapin jätehuoltopalveluja yritystoiminnassaan.
”Etapin kanssa on ollut helppo asioida. Lisäksi voidaan luottaa siihen, että jätteet päätyvät pitkälti kierrätykseen,” toimitusjohtaja Antti Säilä sanoo.
Entä jos jonain päivänä onkin jäteaseman portti kiinni yrittäjälle? Säilän mielestä tuntuu käsittämättömältä ajatus, että Etappi ei voisikaan enää ottaa vastaan yrityksen jätteitä. Hän epäilee, että jos kuntien jätehuollon palvelua pienyrityksille rajoitetaan, huononee jätehuoltopalvelujen saatavuus, eivätkä kaikki enää kanna vastuutaan ja vaivaudu etsimään niitä ehkä kauempaa yksityisiltä yrityksiltä. Myös mahdollinen hintatason nousu arveluttaa Säilää.
”Jotenkin pelkään, että siinä tapauksessa palataan vanhaan malliin takaisin, että kaivurikuski kaivaa maahan ison montun tontin perälle, ja sinne ympätään kaikki kertyvät rakennusjätteet”, Säilä tuumaa.
”Kyllä tuntuu hullulta, että palattaisiin ajassa taaksepäin, kun jätehuolto on saatu hyvälle mallille. Hän heittää kysymyksen päättäjille, että moniko yksityinen palveluntarjoaja edes pystyisi panostamaan niin paljon resursseja ja pääomaa, että jätehuolto saataisiin samalle tasolle, mitä se kuntien jätehuollolla nyt on?
Lisätietoja:
toimitusjohtaja Riku Eksymä, Jätelaitosyhdistys ry, riku.eksyma@jly.fi, 040 838 6643
toimitusjohtaja Pekka Kontio, Lakeuden Etappi, pekka.kontio@etappi.com, 040 774 8521
