Jätelain viimeisimmät muutokset astuivat voimaan vuoden 2020 alussa, mutta tekeillä on jo uusi laajempi jätelain uudistus. Muutosprosessi ei ole edennyt aikataulussa, vaan hallitus jättää esityksen laista eduskunnalle vasta kesäkuussa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että päätöksiä on odotettavissa vasta syksyllä. Jätedirektiivi olisi alun perin pitänyt sisällyttää kansalliseen lainsäädäntöön jo heinäkuun 2020 alusta lähtien.

Jätelain viivästyminen johtuu puolueiden erilaisista näkemyksistä liittyen jätekuljetusten kilpailuttamiseen. EU:n kanta tukee Etapinkin alueella käytössä olevaa kunnan kilpailuttamaa jätteenkuljetusta, kun joillain alueilla Suomessa on vielä käytössä kiinteistönhaltijan kilpailuttama järjestelmä. Tästä kaksoisjärjestelmästä haluttaisiin lainsäädännöllä nyt päästä eroon.

Jätelaki määrittää alueelliset erilliskeräysvelvoitteet

Jätelain eteneminen on sen takia tärkeää, että laissa tullaan määrittelemään alueelliset erilliskeräysvelvoitteet. Niillä on iso merkitys EU:n kierrätystavoitteiden saavuttamisessa.

Etappi toivoo yhdessä muiden kunnallisten jäteyhtiöiden kanssa jätelakiin järkeviä ja faktoihin perustuvia linjauksia, jotta pysyttäisiin suunnittelemaan tulevaisuutta ja toimenpiteitä EU:n jätedirektiivin asettamien kierrätystavoitteiden saavuttamiseksi toimialueella.

”Etapissa odotetaan jätelain etenemistä, jotta saataisiin työrauha ja voitaisiin tehdä pidemmän tähtäimen suunnitelmia jätehuollon kehittämisessä toimialueella. Viime vuodet on eletty jätelainsäädännön poukkoilevien muutosten armoilla”, sanoo kehitys- ja ympäristöpäällikkö Mirva Hautala.

EU:n jätedirektiivissä on annettu jäsenvaltioille kierrätystavoitteet ja erilliskeräysvelvoitteet yhdyskuntajätteelle. Sen mukaan kansallinen kierrätysaste pitää nostaa 55 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Vuoden 2018 jätetilastossa kierrätysaste Suomessa oli 42,3 prosenttia.
Direktiivissä on asetettu nykyisten pakkausjätteiden lisäksi erilliskeräysvelvoitteet biojätteelle, tekstiilille ja vaaralliselle jätteelle.

”Jätelain valmistelutyön yhteydessä on esitetty, että biojätteen erilliskeräysvelvoite tulisi koskemaan kaikkia asuinkiinteistöjä vähintään 10 000 asukkaan taajamissa sekä vähintään viiden huoneiston kiinteistöjä kaikissa taajamissa. Myös pakkausjätteiden erilliskeräysvelvoitteet tulevat kiristymään taajama-alueilla”, toteaa Hautala.

Toissijaisen vastuun palveluiden tarjoamiseen muutoksia

Vuoden 2020 alussa astui voimaan jätelakimuutos, mikä koskee jätehuollon ns. toissijaista vastuuta eli TSV-palveluita. Kunnallisilla jäteyhtiöillä, kuten Lakeuden Etapilla, on jätehuollon ensisijainen järjestämisvastuu asumisessa syntyvälle jätteelle ja kuntien hallinto- ja palvelutoiminnan jätteelle.
Toissijainen vastuu taas koskee yrityksille tarjottavaa jätehuoltopalvelua. Käytännössä kunnallinen jäteyhtiö voi tarjota yritykselle jätehuoltopalvelua vain, jos yritys ei saa sitä yksityisiltä alan yrityksiltä.

Yritysten tulee ensisijaisesti hakea jätepalveluita yksityisiltä palveluntuottajilta. Tässä yrityksille on apuna Motivan ylläpitämä Materiaalitori, jossa yritys voi hakea palvelua jätealan yrityksiltä ja jossa alan yritykset voivat tarjota niitä. Mikäli yritys ei löydä palvelua Materiaalitorin kautta, voi se pyytää palvelua kunnalliselta toimijalta TSV-palveluna.

Kuntayhtiöt voivat kuitenkin edelleen tarjota normaalisti palveluita niille yrityksille, jotka tarvitsevat jätehuoltopalveluita vuodessa enintään 2000 euron arvosta. Tällöin yrityksen ei tarvitse tehdä mutkaa Materiaalitorin kautta palvelua saadakseen.

Etappi hoitaa kuntien hallinto- ja palvelutoiminnan jätehuollon

Nyt vuodenvaihteessa tulleet jätelakimuutokset eivät vaikuta mitenkään Etapin omistajakuntien hallinto- ja palvelutoiminnan jätehuollon järjestämiseen, vaan Etappi hoitaa jatkossakin kyseisten kiinteistöjen yhdyskuntajätteen jätehuollon. Kuntien hallinto- ja palvelutoimintaan kuuluvat virastot, kulttuuripalvelut, päiväkodit, koulut, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä yhdyskuntatekniset palvelut.

”Etappi vastaa näiden lisäksi myös asumisessa syntyvästä jätteestä kaikissa asumismuodoissa. Kuntien osalta tämä pitää sisällään esimerkiksi vanhusten palvelutalot ja muut laitokset, joissa asutaan tilapäisesti tai vakituisesti”, Hautala havainnollistaa.