Vastaanotto kaikilla 11 jäteasemallamme ilman eräkokorajoituksia

risut ja haravointijätteet maksutta jäteasemille

Piha- ja puutarhatyöt voivat tuottaa tontin täydeltä risuja ja haravointijätteitä, joista halutaan päästä eroon. Kaikilla kun ei ole mahdollisuutta käsitellä niitä omalla kiinteistöllään. Lakeuden Etappi ottaa jäteasemillaan maksutta vastaan risut ja haravointijätteet erikseen lajiteltuina. Jäteasemia on yhteensä 11 toimialueen kunnissa.
Haravointijätteet hyödynnetään kierrätystuotteissa, joita Etapin yhteistyökumppani Kekkilä Oy valmistaa multa-asemallaan Etapin jätehuoltokeskuksen alueella. Kierrätystuotteissa ravinteet palautuvat takaisin luonnon kiertokulkuun.
Risut haketetaan ja käytetään osin maanparannuskompostin tukiaineena. Osa risuista hyödynnetään energiana.
”Haravointijätteet voi kompostoida kotikiinteistöllä myös itse, jos kompostointiin on pihalla mahdollisuus. Risuja voi polttaa tulipesässä”, neuvoo jäteneuvoja Oona Salo Lakeuden Etapista.
Risujen ja haravointijätteiden avopoltto on kuntien jätehuoltomääräysten mukaan kiellettyä kaava-alueella. Haja-asutusalueella voi omalla kiinteistöllä polttaa vähäisiä määriä kuivia risuja ja oksia. Savuhaittaa ei kuitenkaan saa aiheuttaa kaava-alueen ulkopuolellakaan.

Haravoinnit alle, risut päälle ja menoksi

Jäteasemalla asioidessa haravointijätteet kannattaa Salon mukaan pakata peräkärryn pohjalle, risut päälle ja sitoa sitten kuorma hyvin, jotta se pysyy kasassa. Mikäli haravointijätteitä vie jäteasemalle muovisäkeissä, säkit tulee tyhjentää itse jäteasemalla.
Jäteasemilla vastaanotetuille risuille ja haravointijätteille ei ole mitään eräkokorajoja, vaan niitä voi viedä tarpeen mukaan. On hyvä ottaa mukaan esimerkiksi talikko, jolla purkaminen sujuu mukavasti. Risut lajitellaan jäteasemalla omaan kekoonsa ja haravointijätteet omaansa.
”Risuja ovat puiden oksat, leikatut pensaat ja noin ranteen paksuiset tai sitä ohuemmat puut. Haravointijätteeksi määritellään erilaiset kasvin osat, kukat, ruohot ja lehdet”, Salo opastaa. Haravointijätteen seassa saa olla kukkamultaa korkeintaan 20 litraa.
Kannot ja juurakot eivät kuulu risuihin ja haravointijätteisiin, vaan niitä otetaan maksullisena jätteenä vastaan jätehuoltokeskuksessa Ilmajoella.

Omenat suuhun tai biojätteisiin

Etapille tulee syksyisin runsaasti kyselyitä ylimääräisistä omenista ja niiden lajittelusta. Haravoinnin sekaan niitä ei pidä laittaa.
”Omenat ovat biojätettä, jota ei saa sekoittaa haravointijätteeseen, koska haravointijäte ja biojäte käsitellään erikseen ja eri tavalla”, Salo kertoo.
Jäteneuvojan ohje on, että jos ei pysty käyttämään itse kaikkia omenia, voi niille keksiä muuta hyötykäyttöä. Omenia voi tarjota esimerkiksi, sukulaisille, naapureille tai työkavereille.
Ylimääräiset tai syömäkelvottomat omenat voi itse kompostoida tai laittaa ne kiinteistön biojäteastiaan, jos kiinteistöllä on sellainen. Isot määrät omenia vastaanotetaan jäteasemilla maksullisena biojätteenä.
Omaan poltettavan jätteen jäteastiaan omenia ei pidä laittaa ainakaan isoja määriä, koska astia voi rikkoontua liiasta painosta. Mitä näin syksyisin jätekuljettajien mukaan tapahtuukin. Yksi ämpärillinen omenia painaa jo 5 kiloa. Mikäli kiinteistöllä on erillinen biojäteastia, ei omenia saa laittaa poltettavan jätteen astiaan ollenkaan.

 Lisätietoja: Lakeuden Etappi Oy, jäteneuvoja Oona Salo puh. 040 6415668