Eteläpohjalaiset hallitsevat biojätteen lajittelun todella hyvin verrattuna muuhun maahan. Jäteanalyysin tulosten mukaan pelkän biojätteen osuus poltettavan jätteen joukossa on nyt 8,9 prosenttia. Mikäli biojätteeseen lasketaan myös poltettavassa jätteessä oleva haravointijäte ja lemmikkien kuivikkeet, biojätteen osuudeksi tulee 14,9 prosenttia. Valtakunnan tasolla biojätteen osuus kodin jäteastian sisällöstä on ollut noin 30 prosenttia. Tässä luvussa on mukana haravointijäte ja lemmikkien kuivikkeet.

”Biojätteen erilliskeräyksen laajentaminen Spot Plus -palvelulla ja ahkera kotikompostointi on tuottanut tulosta. Erittäin ilahduttava tulos jäteanalyysissä oli, että biojätteen osuus poltettavasta jätteestä laski reippaasti alueilla, joissa on aloitettu biojätteen keräys kaksilokeroastialla”, toteaa kehitys- ja ympäristöjohtaja Mirva Hautala Lakeuden Etapista.

Etapin tulos voi tästä vieläkin kehittyä, sillä biojätteen erilliskeräyksen laajentaminen Spot Plus -palveluna etenee edelleen ensi kevääseen saakka.

”Jätelain muutoksiin ja EU:n kierrätystavoitteisiin perustuva biojätteen keräyksen laajentaminen on Etapissa toteutettu tavoitteiden saavuttamiseksi myös haja-asutusalueelle ja pientaloihin eikä pelkästään isoihin taajamiin. Asukkaat ovat ottaneet tämän palvelun todella hienosti vastaan”, Hautala iloitsee. Spot-palveluista ja biojätteen lajittelusta on Hautalan mukaan myös tiedotettu monikanavaisesti alusta saakka, mikä näkyy myös asukkaiden biojätteen lajittelun tasossa.

Pakkausjätteen suhteellinen osuus nousi

Jäteanalyysi kertoo, että 93,8 painoprosenttia kotitalouksien poltettavan jätteen jäteastian sisällöstä on energiana hyödynnettäväksi soveltuvaa. Edellinen tutkimus tehtiin vuonna 2023, jolloin vastaava luku oli 93,6 painoprosenttia.

Poltettavaksi soveltumatonta jätettä todettiin 6,18 prosenttia, mikä sisältää metallia 2,15 ja lasia 1,95 prosenttia. Sähkölaitteita jäteastioista löytyi 0,6 prosenttia, mikä oli lähes sama kuin edellisellä kerralla.

Pakkausjätteiden suhteellinen osuus kotitalouksien poltettavan jätteen astiassa kasvoi 17,3 prosenttiyksikköä kahden vuoden takaisesta, johtuen siitä että biojäte vastaavasti väheni. Tuottajavastuun alaisia pakkauksia eli paperi-, kartonki-, puu-, muovi-, lasi- ja metallipakkauksia jäteanalyysissa löytyi nyt 49,1 prosenttia kokonaisjätemäärästä.

”Nousu selittyy osittain biojätteen määrän vähenemisellä analysoitavasta jätemäärästä. Jäteanalyysiin otettiin sama määrä jätettä kuin edelliskerrallakin, jolloin biojätteen osuus korvautuu muilla jätelajeilla sen vähennyttyä”, Hautala selventää.

Rinki-ekopisteet vähenivät

Pakkausjätteiden alueellisesta keräyksestä ja niiden kierrätyksestä vastaavat pakkausten tuottajayhteisöt, jotka ovat järjestäneet Suomessa alueellisen keräyksen Rinki-ekopisteille pienkiinteistöjä varten. Pisteitä on vuoden aikana vähennetty merkittävästi, esimerkiksi Etapin toimialueelta Rinki on poistanut 18 ekopistettä. Toisaalta muovipakkausten keräystä on lisätty osaan Rinki-ekopisteistä.

Jäteanalyysin tulosten perusteella muovipakkausten osuus poltettavassa jätteessä nousi pakkausjätteistä eniten. Niiden osuus poltettavassa jätteessä oli 34,2 prosenttia. Nousua vuoden 2023 tutkimukseen oli 16,3 prosenttiyksikköä.

Etapin ekopisteet, jäteasemat ja RE-pisteet ovat myös pakkausjätteiden keräyspisteitä, joita pientalojen asukkaat voivat käyttää, jos Rinki-ekopistettä ei ole lähellä. Taloyhtiöille Etappi on järjestänyt yhteistyössä tuottajien kanssa pakkausjätteiden erilliskeräyksen kiinteistökohtaisesti.

”Etapilla on lisäksi tarjota taajamien pakkausjätteiden lajitteluun ratkaisuna pakkausjätteiden nelilokerokeräystä maksullisena lisäpalveluna, jonka moni talous on jo ottanutkin käyttöön, Hautala kertoo. Haja-asutusalueelle pakkausjätteiden nelilokeroastiaa ei ole saatavilla, mikä vaatii asukkailta omatoimisuutta pakkausjätteiden toimittamisessa keräyspisteille.

Vaaralliset kemikaalit vähenivät

Positiivista on, että vaarallisten kemikaalien osuus jäteastiassa väheni edelleen. vuoteen 2023 verrattuna 0,16 prosenttiyksikköä. Vaarallisia jätteitä, esimerkiksi paristoja ja lääkkeitä joukossa oli 0,28 prosenttia kokonaisjätemäärästä.

”Vaarallisten jätteiden laittaminen poltettavan jätteen astiaan on kielletty jätehuoltomääräyksissä, ja niiden oikea lajittelu on ohjeistettu Etapin lajitteluohjeissa. Varsinkin jäteastiaan laitetut litiumparistot ja -akut aiheuttavat palovaaraa”, Hautala muistuttaa.

Miten tutkimus tehtiin?

Jäteanalyysissä selvitettiin kotitalouksien poltettavan jätteen jäteastioiden sisältö ja eri jätelajien osuus jätekuormissa. Yhteensä 70 jäteauton kuormat analysoitiin siten, että kaikista toimialueen kunnista saatiin näytteitä. Kuormista otettiin kokoomanäytteet, jotka lajiteltiin ja punnittiin. Yhteensä jätettä lajiteltiin ja analysoitiin 1974 kiloa. Tutkimus tehtiin jätehuoltokeskuksen siirtokuormaukseen tuoduista kiinteistöiltä kerätyistä jätteistä.

Leppoisan alkukesän säässä kesäkuun 5. päivänä avattiin Kurikan uuden RE-pisteen portit asiakkaille, ja pisteellä kävikin siitä lähtien vilske pitkin päivää. RE-apin ladanneet itsepalveluasiakkaat pääsivät ajelemaan sisään omia aikojaan itsepalveluportista ja monet halusivat ladata sen heti paikan päällä, kun siihen oli opastusta tarjolla.

Oli paikalle tullut myös kiinnostuneita paikan tutkailijoita, jo etukäteen tutustumaan, jotta sitten tietää kuorman kanssa asioidessaan, miten toimia.

Ensimmäisenä asiakkaana sisään ajeli kurikkalainen Seppo Latvala, jolla oli monenlaista jätettä kuormassaan. Kurikan vanha jäteasema oli tuttu paikka Latvalalle, joka kertoi asioineensa siellä säännöllisesti. Nyt jatkossa jätekuormat tuodaan sitten uudelle RE-pisteelle.

”Kuormassa on muun muassa puujätettä, metallia, öljyä ja poltettavaa jätettä”, Latvala selvitti. Kuorman purku lajittelukatos Tuubiin sujui ohjeiden mukaisesti, kukin jätelaji oikeaan jätepisteeseensä, kunhan ensin toimintaperiaate selvisi.

Latvalalla ei vielä ollut RE-appia käytössään, mutta hän päätti heti sen ladata jatkoa ajatellen. Vakituisena asiakkaana kun on kätevää päästä asioimaan omia aikojaan, milloin on tarvetta.

”Hienolta näyttää”, Latvala tuumasi katsellessaan Tuubissa ympärilleen. Etenkin kaksi ajokaistaa autolla liikkumista ja asioinnin sujuvoittamista varten saivat häneltä kiitosta.

Latvala totesi myös, että jätteet kannattaa jatkossa lajitella jo kotona sen mukaan, että voi purkaa ne Tuubissa järjestyksessä edeten. Ensimmäisellä kerralla oli vielä vähän edestakaisin ajamista eri jätepisteille, kun ei ollut appia opastamassa.

Ensimmäisenä asiakkaana sisään kurvannut Seppo Latvala toi Kurikan RE-pisteelle kuorman erilaisia jätteitä.

Lue lisää Kurikan RE-pisteestä ja RE. -konseptista:

Katso yhteystiedot ja palveluajat:

Kevään pihatyöt haravointeineen ovat käynnissä, mikä näkyy aina myös Lakeuden Etapin jäteasemilla ja RE-pisteillä vilkkaana asiointina. Pihojen ja puutarhojen kesäkuntoon laittaminen tuottaa risuja ja haravointijätteitä, jotka voi kotitalouksista viedä jäteasemille ja RE-pisteille maksutta ja ilman eräkokorajoituksia.

Etappi ottaa kaikilla toimipisteillään maksutta vastaan erikseen lajitellut risut ja haravointijätteet.

”Haravointijätteet kannattaa laittaa peräkärryn pohjalle ja risut niiden päälle sekä sitoa kuorma hyvin. Näin se pysyy hyvin kasassa ja on myös helppo purkaa jäteasemalla”, neuvoo ympäristökouluttaja Oona Ollila.

Mukaan voi ottaa esimerkiksi talikon, jolla purkaminen sujuu helposti. Mikäli kuljettaa haravointijätteitä muovisäkeissä, säkit tulee itse tyhjentää jäteasemalla niille varattuun paikkaan. Risut lajitellaan omaan kekoonsa ja haravointijätteet omaansa, josta ne toimitetaan käsittelyyn. Jäteasemilta haravointijätteet päätyvät Kekkilä Oy:n käsittelyyn ja kierrätystuotteisiin, kuten puutarhamultaan. Risut haketetaan ja hyödynnetään energiana yhteistyökumppanin kautta.

Puutarhajäte ei kuulu biojätteeseen

Haravointijäte päätyy eri käsittelyprosessiin kuin biojäte, ja siksi risuja ja haravointijätteitä ei tule lajitella biojätteeseen. Risu- ja haravointijäte kompostoidaan ja siitä tehdään multatuotteita yhteistyössä Kekkilä Oy:n kanssa. Biojäte taas päätyy Etapin biokaasulaitokseen ja siellä maanparannusrakeen tuotantoon.

Ollilan mukaan risujen ja haravointijätteiden vastaanotto on suosittu maksuton palvelu jäteasemilla, ja niiden vastaanotossa onkin vilkasta sekä näin keväisin että syksyisin.

Risuihin otetaan vastaan puiden oksat, leikatut pensaat ja noin ranteen paksuiset tai sitä ohuemmat puiden rungot. Haravointijätteitä ovat erilaiset kasvin osat, kukat, ruohot ja lehdet.

Kannot ja juurakot eivät kuulu risuihin, vaan ne otetaan maksullisena jätteenä vastaan Etapin jätehuoltokeskuksessa Ilmajoella. Haravointijäte ei saa sisältää myöskään vieraslajeja, vaan ne on hävitettävä poltettavana jätteenä.

Avopoltto asemakaava-alueella kiellettyä

Haravointijätteet voi myös kompostoida kotikiinteistöllä. Puhtaita risuja voi itse polttaa kiinteistön tulipesässä. Risuja ja haravointijätteitä ei saa kipata metsään, koska ne luokitellaan jätteeksi. Niitä ei myöskään saa polttaa missä vaan.

”Haja-asutusalueella voi itse polttaa vähäisiä määriä kuivia risuja ja oksia ulkona, omalla pihalla”, Ollila kertoo.

Risujen ja haravointijätteiden avopoltto on Lakeuden jätelautakunnan jätehuoltomääräysten mukaan kiellettyä asemakaava-alueella. Savuhaittaa ei saa aiheuttaa missään, myöskään haja-asutusalueella.

Kysymyksia ja vastauksia biojätteestä

Etapin toimisto ja jäteasemat ovat pyhäpäivinä suljettuina. RE-pisteillä Seinäjoella ja Lapualla voi asioida itsepalveluna milloin vaan RE-appia käyttämällä.

Lisätietoja:

Etapin asiakaspalvelu
Puh. (06) 4214900, arkisin ma–pe klo 9 – 16
asiakaspalvelu@etappi.com

Viime vuosina yhä useammalle kotipihalle on tullut biojäteastia tai kotikompostori. Keräysvälineet halutaan nyt saada yhteisellä kampanjoinnilla tehokkaaseen ja aktiiviseen käyttöön. Viesti kuuluu, että pienetkin määrät biojätettä kannattaa lajitella erikseen ja huolehtia ravinnekiertoon. Poltettavan jätteen joukossa biojäte päätyy jätevoimalaan energiahyödynnettäväksi ja sen ravinnepotentiaali menetetään.

Biojätehuollon piiriin kuuluu koko maassa lähes 670 000 kotikiinteistöä. Noin 40 prosenttia biojätteen lajitteluvelvollisista Suomessa on valinnut biojätteen erilliskeräyspalvelun sijaan biojätteille kompostoinnin kotipihalla. Oma biojätteen erilliskeräysastia löytyy jo noin 245 000 kiinteistöltä. Noin 60 000 kiinteistöä on osakkaana biojätekimpassa eli käyttää samaa biojäteastiaa lähinaapureiden kanssa.

Reilulla 15 000 kiinteistöllä, esimerkiksi Lakeuden Etapin toimialueella, biojätteet kerätään niin sanottuun monilokeroastiaan. Siinä samassa jäteastiassa on oma tilansa esimerkiksi poltettavalle jätteelle ja biojätteelle. Näiden astioiden tyhjentämisessä käytetään jäteautokalustoa, jossa on omat lokeronsa molemmille jätelajeille.

Joillain alueilla on mahdollisuus hoitaa biojätehuolto kuulumalla aluekeräyspistekäyttäjiin. Biojätteiden kortteli- ja aluekeräyspisteitä Suomessa käyttää alle 10 000 kiinteistöä.

Vähemmän poltettavaan jätteeseen

Vaikka biojätepalvelut on monin paikoin tuotu lähelle, on biojätteiden lajitteluaktiivisuudessa yhä parantamisen varaa. Tuoreiden alustavien jätteen koostumustutkimustietojen mukaan kodin jäteastian sisällöstä yhä 29,2 prosenttia on biojätettä, vaikka myönteistä kehitystäkin on tapahtunut. Lakeuden Etapin viimeisimmän vuonna 2023 tehdyn jäteanalyysin mukaan pelkkää biojätettä oli poltettavan jätteen joukossa 24,1 prosenttia. Tässä luvussa ei ole mukana puutarhajätettä.

Laajentuneen keräyksen ja monipuolisten palvelujen ansiosta erilliskerätyn biojätteen määrä on kasvanut monilla alueilla. Esimerkiksi Lakeuden Etapin toimialueella on laajennettu biojätteen erilliskeräystä koskemaan kaikkia kiinteistöjä jo neljän kunnan alueella. Tämä uusi Spot Plus -palvelu laajenee porrastetusti niin, että se koskee koko toimialuetta vuoden 2026 kesään mennessä.

Kuntien jäteyhtiöiden yhteistyöjärjestön Suomen Kiertovoiman (KIVO) organisoima valtakunnallinen biojätekampanja kannustaa kaikkia suomalaisia aktivoitumaan biojätteen lajittelussa. Viestintäkampanja kirittää asukkaita koko maassa samanlaiseen kehitykseen. Kuntien jäteyhtiöt eri puolilla Suomea muistuttavat asukkaita biojätteen lajittelun helppoudesta ja hyödyistä.

Viestintäkampanja on yksi Koko Suomen biotalkoot -hankkeen työpaketeista. Hanke toteutetaan ympäristöministeriön ravinteiden kierrätysohjelman (Ahti-ohjelma) osarahoituksella. Hankkeessa biojätteen lajittelusta, erilliskeräyksestä, hyödyntämisestä ja ravinnekierrosta tehdään viestintäkampanjan lisäksi selvityksiä, kokeiluja ja tiedonkeruuta. KIVOn hankekumppaneina ovat Suomen Biokierto ja Biokaasu ry sekä Kierrätysteollisuus ry.

Ohjeita ja tietoa biojätteen lajittelusta:

https://www.etappi.com/jateneuvonta/lajitteluohjeet/biojate/
www.biojäte.info

Lakeuden Etapin toimialueen asiakkaat ovat edelleen lisänneet jäteasemien ja RE-pisteiden palvelujen käyttöä. Vuonna 2024 kirjattiin liki 165 000 asiointia, kun edellisvuonna vastaava luku oli 134 000. Jäteasemien ja RE-pisteiden asiointimäärät kasvoivat keskimäärin 23 prosenttia. Itsepalvelumahdollisuus on lisännyt asiointia RE-pisteillä. Etapilla on 10 jäteasemaa ja kaksi RE-pistettä kahdeksan omistajakuntansa alueella, kolmas on rakenteilla Kurikassa.

Etapin asiakkaat käyttävät aktiivisesti jäteasemia ja RE-pisteitä, mikä näkyy vuonna 2024 kasvaneina käyntimäärinä edellisvuoteen verrattuna. Eniten asiointeja viime vuonna tehtiin Etapin isoimman omistajakunnan Seinäjoen RE-pisteelle, jossa kirjattiin yhteensä noin 73 520 asiointia. Tämä tekee 25 prosenttia nousua vuoteen 2023.

Lapuan jäteasemalla, ja syksystä alkaen uudella RE-pisteellä, käyntejä kirjattiin yhteensä noin 24 200 viime vuonna. Ilmajoen jäteasemalla asioitiin noin 13 900 kertaa ja Kurikan jäteasemalla 12 100 kertaa. Eniten kasvua käyntimäärissä oli Seinäjoella, Lapualla ja Kurikassa. Seinäjoen asioinnit kasvoivat 25 prosenttia edellisvuodesta, Lapuan ja Kurikan asiointeihin tuli kasvua jopa 39 prosenttia verrattuna vuoteen 2023.

Itsepalvelu on kasvattanut suosiota

Itsepalvelumahdollisuus on selvästi lisännyt asiointien määrää RE-pisteillä. Itsepalveluna kun on helppo asioida RE-apin avulla viemässä jätteitä keräykseen silloin kun itselle sopii 24/7.

”Asiakkaat ovat ottaneet itsepalvelumahdollisuuden todella hyvin vastaan. Seinäjoella itsepalvelun osuus asioinneista on ollut jo pitkään 88 prosenttia. Sama kehitys näkyy Lapualla, kun Lapuan RE-piste viime syksynä avattiin, oli itsepalvelun osuus siellä heti 81 prosenttia”, kertoo palvelupäällikkö Anna Mäntylä.

Vastaanotetun jätteen määrässä asiointivilkkaus ei kuitenkaan näy, mikä kertoo siitä, että asiakkaat käyvät keräyspisteillä useammin, mutta vievät vähemmän jätettä kerralla. Tämä on Mäntylän mielestä hyvä kehityssuunta, koska jätteitä ei pitäisikään varastoida kotona pitkiä aikoja.

Taloyhtiöille ja yrityksille syksyllä avattu RE-apin käyttömahdollisuus on Mäntylän mukaan myös lisännyt käyntejä itsepalveluna.

Eniten jäteasemille ja RE-pisteille viedään haravointijätteitä, risuja, puupohjaista jätettä ja poltettavaa jätettä. Poltettavan jätteen määrä vastaanotossa on noussut viime vuonna, samoin metallijätteen. Positiivista hänestä on, että loppusijoitettavan jätteen määrä on vähentynyt.

”Myös pakkausjätteiden määrä jäteasemilla ja RE-pisteillä on vähentynyt, mikä selkeästi on yhteydessä siihen, että olemme lisänneet pakkausjätteiden keräystä kiinteistöillä, Mäntylä arvioi.

Jäteasemien ja RE-pisteiden asioinnit vuonna 2024:

• Seinäjoki 73523
• Alavus 11114
• Ilmajoki 13864
• Jalasjärvi 7094
• Jurva 3264
• Kihniö 1751
• Kuortane 3831
• Kurikka 12095
• Lapua 24203
• Peräseinäjoki 2066
• Ylistaro 3696
• Ähtäri 8121

Lakeuden Etapin RE. –konsepti laajenee edelleen uudella 24/7-palvelupisteellä, mikä edistää asiakkaiden arjen kiertotalouden sujuvuutta itsepalvelumahdollisuuksineen. Kurikan RE-piste valmistuu tulevan kesän korvilla. Ensimmäinen RE-piste avattiin Seinäjoella vuonna 2021 ja toinen Lapualla viime syksynä. RE-pisteet ovat saaneet suuren suosion kuntien asukkaiden keskuudessa ja lisänneet jätteen vastaanottopalvelujen käyttöäkin merkittävästi.

Etapin kolmas RE-piste nousee parhaillaan Kurikassa ja valmistuu tulevana kesänä, jolloin itsepalveluasiointi laajenee myös Kurikan alueen asukkaille. RE-piste avataan asiakkaille kesäkuussa. Uusi piste rakennetaan Nummen alueelle, nykyisen jäteaseman tontille ja sen viereen.

”Työmaalla on jo saavutettu harjakorkeus ja seinät pystytetty. Parhaillaan tehdään sisätöitä. Portit avataan 5. päivänä kesäkuuta”, kertoo rakennusprojektia johtava palvelupäällikkö Anna Mäntylä.

Uudenlainen kierrätysasema RE-piste otettiin ensimmäisenä käyttöön Seinäjoella vuonna 2021 ja asiakkaat ottivat sen heti omakseen. Nykyaikaisessa RE. -konseptissa tarjotaan kotitalouksille perinteisen palvelun lisäksi mahdollisuutta myös asiointiin itsepalveluna 24/7 RE-appi –mobiilisovelluksella.

Asiakkaat suosivat itsepalvelua

Etapin strategisena tavoitteena on lisätä palvelujen joustavuutta ja helpottaa asukkaiden arjen kiertotaloutta, jolloin jätteen vastaanottopisteillä voi asioida silloin kun itselle sopii aukioloajoista riippumatta. Tämä on osoittautunut onnistuneeksi konseptiksi myös itsepalveluasiointimäärien perusteella.

”Uudenlaisen konseptin toteuttamisessa lähtökohtana on ollut asiakkaiden laajat asiointimahdollisuudet ja hyvä palvelukokemus. Olemme tuoneet jätteen vastaanottopalvelut nykypäivään uudella tavalla”, Mäntylä kertaa.

Viime vuonna Seinäjoen RE-pisteen asiointikäynneistä noin 88 prosenttia tehtiin itsepalveluna, tänä vuonna luku on noussut jo 93 prosenttiin. Yli 60 prosenttia kaikista asioinneista Seinäjoella tapahtuu jo perinteisten aukioloaikojen ulkopuolella. Myös Lapualla itsepalvelu käynnistyi reippaasti heti avaamisen jälkeen syksyllä 2024 ja nousi yli 80 prosenttiin.

Miten RE-pisteellä toimitaan?

Palveluaikoina RE-pisteellä voi asioida perinteiseen tapaan ja henkilökunta on paikalla opastamassa. Mikäli haluaa asioida itsepalveluna, tulee ladata sovelluskaupasta RE-appi-sovellus.

Apilla ilmoitetaan etukäteen mitä jätteitä on tuomassa, ja jos mukana on maksullista jätettä, maksu menee sovelluksen kautta. Sovellukseen ilmoitetaan ajoneuvon rekisterinumero, jolloin portit avautuvat rekisteritunnistuksella. Tämän jälkeen voi ajaa sisään RE-pisteelle ja sovellus opastaa mihin pisteisiin ilmoitetut jätteet voi viedä.

Muovi- ja kartonkipakkausten lajitteluohjeisiin on tullut muutoksia pakkausten tuottajayhteisöiltä. Uutta on, että nyt myös kertakäyttömukit saa lajitella pakkausjätteiden keräykseen materiaalinsa mukaisesti. Muovipakkausten osalta taas jätteiden puhtausvaatimuksia on höllennetty.

Uuden ohjeistuksen mukaan myös kertakäyttömukit saa laittaa pakkausjätteiden keräykseen, kun aikaisemmin ne ohjeistettiin poltettavaan jätteeseen käytettyinä. Kertakäyttöiset muovimukit lajitellaan muovipakkauksiin ja kartonkimukit kartonkipakkauksiin. Myös muoviset noutoruoka-astiat ja -pakkaukset voi lajitella muovipakkausten keräykseen. Kartonkimukit lajitellaan kartonkipakkauskeräykseen, vaikka niissä on usein ohut muovipinnoite, sillä suurin osa mukin materiaalista on kartonkia.

Muutos perustuu EU:n SUP-direktiiviin, jolla pyritään ehkäisemään ja vähentämään kertakäyttöisten muovituotteiden vaikutusta ympäristöön ja ihmisten terveyteen.

Pyyhkäisy talouspaperilla riittää

Aikaisemmin ohjeistettiin, että muovipakkausten pitää olla puhtaita ja kuivia, mutta nyt näin ei enää ole. Pieni määrä ruokapakkauksen tuotetta, kuten marinadikastiketahrat tai jugurttipurkin reunuksille jäävät jugurtin rippeet eivät estä muovipakkausten kierrätystä. Mikäli tyhjiä ruokapakkauksia säilyttää pitkään kotona, pakkaukset voi halutessaan pyyhkiä käytetyllä servietillä tai talouspaperilla hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Erilaiset muoviosat kuten korkit, kannet ja pumput tulee irrottaa ja laittaa erikseen keräysastiaan.

Tuottajayhteisöjen mukaan muutos muovipakkausten puhtausvaatimuksen osalta johtuu siitä, että käsittelyn prosessit ovat kehittyneet niin, että likaisemmatkin muovipakkaukset pysytään kierrättämään. Vain erittäin likaiset ja tuotetta sisältävät pakkaukset ohjeistetaan poltettavaan jätteeseen.

Tuottajayhteisöt eli pakkausten valmistajat, maahantuojat ja myyjät vastaavat pakkausjätteiden keräyksestä ja kierrätyksestä sekä niiden lajitteluohjeista. Kierrätysmaksu sisältyy pakkausten hintaan jo niitä ostettaessa. Pakkausjätteiden tuottajayhteisöt ovat Sumi Oy ja Suomen Pakkaustuottajat Oy (SPT). Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy toteuttaa tuottajayhteisöjen keräyksen Rinki-pisteillä. Etapin omilla ekopisteillään ja kiinteistökeräyksenä keräämät pakkausjätteet päätyvät myös tuottajayhteisöille.

Käytetyistä ja lajitelluista pakkauksista valmistetaan uusia tuotteita

Kotitalouksien pakkausjätteitä kerätään jäteasemilla, ekopisteillä, Rinki-pisteillä ja taloyhtiöissä. Lajitelluista käytetyistä pakkauksista tuotetaan uusioraaka-ainetta, josta valmistetaan uusia muovituotteita kuten tiski-, WC- ja vaateharjoja, kenkälusikoita, kukkaruukkuja, kastelukannuja ja sumutinpulloja.

Uuden jätelain ja jätehuoltomääräysten mukainen biojätteen erilliskeräyksen laajeneminen kaikille kiinteistöille, joilla ei kompostoida, etenee Lakeuden Etapin toimialueella. Palvelu on nimeltään Spot Plus-palvelu. Maaliskuun lopulla Etapin astiapalvelu ryhtyy jakamaan kaksilokeroastioita omakoti- ja paritaloille sekä 3–4 huoneiston taloyhtiöille. Astiat jaetaan tässä vaiheessa Kuortaneelle, Ylistaroon ja Nurmoon niille alueille, joilla kaksilokerokeräystä ei vielä ole.

Uusi Spot Plus -palvelu on jo käynnissä Lapualla, Ilmajoella, kanta-Kurikassa ja Seinäjoen kaupunkialueella. Palvelu laajenee koko toimialueelle vaiheittain vuoden 2026 kesään mennessä.

Maalis-huhtikuussa toimitetaan kaksilokeroastiat kiinteistöille

Kaksilokeroastiat toimitetaan maksutta kiinteistöille ennen keräyksen käynnistymistä. Etapin astiapalvelu jakaa astiat 24.3.–30.4. välisenä aikana. Viikoilla 13–15 astiat jaetaan alueelle Niemistö, Halkosaari, Keski-Nurmo ja Ylistaro. Viikoilla 16–18 astiat jaetaan Kouraan, Veneskoskelle ja Kuortaneelle. Kaksilokeroastioita jaetaan alueelle 3500 kappaletta.

”Astioiden tyhjentäminen käynnistyy toukokuun alussa, joten kaksilokeroastiaa ei pidä ottaa käyttöön heti, vaan vasta huhtikuun loppupuolella, viimeisen poltettavan jätteen astiatyhjennyksen jälkeen”, neuvoo Etapin logistiikkapäällikkö Ilkka Letonsaari.

Kaksilokerokeräyksessä poltettava jäte ja biojäte kerätään samassa astiassa omiin lokeroihinsa ja myös tyhjennetään samalla kertaa lokeroautoon omiin vastaaviin lokeroihinsa. Autosta ne jatkavat matkaa eri paikkoihin, biojäte päätyy Etapin biokaasulaitokseen, jossa siitä tehdään biokaasua ja maanparannusraetta, poltettava jäte toimitetaan jätevoimalaan energiana hyödynnettäväksi. Näin saadaan edistettyä kierrätystä lisäämättä kuljetusten päästöjä.

Kaksilokeroastiaa ei tuoda, jos kompostointi-ilmoitus on tehty

Kuntien asukkaat voivat valita osallistuvatko Etapin järjestämään erilliskeräykseen vai kompostoivatko omatoimisesti biojätteet. Kompostoinnin voi järjestää myös kimpassa naapurin kanssa. Kompostoinnista on kuitenkin tehtävä jätehuoltoviranomaiselle tai Etappiin kompostointi-ilmoitus.

”Jos kiinteistöltä on tehty ilmoitus omatoimisesta kompostoinnista, kaksilokeroastiaa ei toimiteta, vaan nykyinen poltettavan jätteen astia voidaan edelleen pitää käytössä”, kertoo Etapin kehitys- ja ympäristöjohtaja Mirva Hautala. Mieltään voi muuttaa vielä jälkikäteenkin, jos haluaa vaihtaa biojätteen käsittelymenetelmää kompostoinnista erilliskeräykseen tai toisinpäin.

Taustalla lakimuutos ja kierrätysasteen noston tavoite

Muutos perustuu vuonna 2021 voimaan tulleeseen uuteen jätelakiin ja alueellisiin jätehuoltomääräyksiin, joiden mukaisesti biojätteiden erilliskeräystä on lisättävä kierrätyksen edistämiseksi. Etapissa päädyttiin laajempaan biojätteen keräysalueeseen kuin pelkästään jätelain edellyttämiin isoihin taajamiin, koska siten saadaan nostettua kierrätysastetta tehokkaammin ja tarjottua palvelut tasapuolisesti eri alueille.

”Spot Plus -kaksilokerokeräyksellä biojätteen erilliskeräyspalvelu pystytään toteuttamaan koko toimialueelle ja myös pienkiinteistöille, joihin sitä on asukkaiden taholta toivottukin”, Hautala selvittää.

Hautalan mukaan kaksilokerojärjestelmällä jätehuollon kustannukset saadaan pidettyä asiakkaalle kohtuullisena. Tyhjennyshinnoissa on huomioitu myös se, että biojätelokeron ei ole tarkoitus täyttyä. Tyhjentämisteknisistä syistä lokerossa on väljyyttä ja tilaa, jotta biojäte irtoaa astiasta tyhjennettäessä ei esimerkiksi talvella jäädy ja juutu niin helposti kiinni astiaan. Kesällä syvä lokero ehkäisee hajuhaittaa, kun biojäte putoaa astian pohjalle eikä kantta nostettaessa ole nenän edessä.

Kaksilokeroastioihin voi tutustua etukäteen

Etappi lähestyy asukkaita henkilökohtaisella kirjeellä, jossa ilmoitetaan oletettu kaksilokeroastian sopiva koko, mikä perustuu kiinteistöllä nykyisin olevan poltettavan jätteen astian kokoon. Astiakoko määräytyy poltettavan jätteen kertymän mukaan.

Jos ilmoitettu koko ei tunnu sopivalta, vaan kiinteistölle haluaan isompi tai pienempi kaksilokeroastia, astian koon voi vaihtaa olemalla yhteydessä Etapin asiakaspalveluun.

Kaksilokeroastioita voi halutessaan käydä tutkimassa jäteasemilla, Ylistaron ja Nurmon kirjastoissa sekä Kuortaneen kunnantalolla.

Vanhat astiat noudetaan pois jälkikäteen

Vanha poltettavan jätteen astia jää kiinteistölle siihen saakka, kun lokeroastian voi ottaa käyttöön. Etappi noutaa omat poltettavan jätteen astiansa jälkikäteen. Kiinteistön haltija voi pitää oman itse hankkimansa jäteastian muussa käytössä kiinteistöllä, jos haluaa. Mikäli vanhaa astiaa ei haluta säilyttää, vaan halutaan että Etappi vie sen kierrätettäväksi, tulee asiakkaan ilmoittaa asiasta asiakaspalveluun.

Spot Plus -kaksilokerokeräyksen laajentamisen aikataulu Etapin toimialueella:

• Lapua, Ilmajoki, kanta-Kurikka: 1.4.2024 alkaen
• Seinäjoki keskustaajama: 1.7.2024 alkaen
• Seinäjoki, keskustaajaman ulkopuolinen alue (Ylistaro, Nurmon taajaman ulkopuoliset alueet), Kuortane: 1.5.2025 alkaen
• Jalasjärvi, Peräseinäjoki: 1.1.2026 alkaen
• Alavus, Ähtäri, Kihniö: 1.4.2026 alkaen

Kysymyksiä ja vastauksia Spot Plus -kaksilokerokeräyksestä

Lakeuden Etapin ja Lakeuden jätelautakunnan toimialueelle valmistellaan uutta jätemaksutaksaa, johon kuntien asukkaat ja muut asianosaiset voivat vaikuttaa mielipiteillään. Jäteastioiden tyhjennysmaksuihin tai jätehuollon perusmaksuun eli ekomaksuun ei esitetä korotuksia. RE-pisteiden ja jäteasemien vastaanottomaksuihin esitetään maltillisia korotuksia kohonneiden kuljetus- ja käsittelykustannusten takia.

Korotukset koskevat poltettavaa, loppusijoitettavaa ja lajiteltavaa jätettä sekä kipsijätettä. Esimerkiksi kotitalouksien yhden kuution maksullista kuormaa korotettaisiin nykyisestä 11,13 eurosta 11,50 euroon. Maksu sisältää 25,5 prosentin arvonlisäveron. Uusi maksu tulisi voimaan alkaen 1.5.2025.

Keväällä muutoksia pakkausjätteiden tyhjennysmaksuihin

”Pakkausjätteiden eli kartonki-, lasi-, metalli- ja muovipakkausten erilliskeräyksen maksuihin esitetään keväälle 2025 tulevaa taksamuutosta, jolla asumisen pakkausjätteiden erilliskeräyksen tyhjennysmaksuissa huomioitaisiin jatkossa pakkausjätteiden tuottajien maksamat korvaukset”, kertoo Lakeuden jätelautakunnan jätehuoltopäällikkö Jenni Laitila. Käytännössä tämä alentaisi joidenkin pakkausjätteiden tyhjennysmaksua. Jätelautakunta päättää tästä maaliskuussa.

Tuottajayhteisöt maksavat jäteyhtiölle korvausta pakkausjätteiden erilliskeräyksen toteuttamisesta kiinteistöillä ja jäteasemilla heidän puolestaan. Tuottajayhteisöt eli pakkausten valmistajat, maahantuojat ja myyjät vastaavat jätelain mukaisesti pakkausjätteiden keräyksestä ja kierrätyksestä. Kuluttajat maksavat kierrätysmaksun tuotteiden hinnassa jo tuotteita ostaessaan.

Muut taksamuutokset

Taloyhtiöiden jäteastioiden pesupalveluja esitetään maksullisiksi kaikkien jätelajien astioiden osalta. Nykyisen käytännön mukaan biojäteastioiden ja muovipakkausten jäteastioiden pesupalvelu on kuulunut jäteastian tyhjennysmaksuihin vähintään kolmen huoneiston kiinteistöillä, kunnan hallinto- ja palvelutoiminnassa sekä hyvinvointialueen kiinteistöissä.

Vain poltettavan jätteen pesupalvelu on ollut maksullinen, 19,89 euroa per astia (sisältää alv:in 25,5 %). Astiat on pesty kerran vuodessa taloyhtiöille, kunnille ja hyvinvointialueille.

”Astiapesut on tähän mennessä ollut mahdollista perua ja tehdä itse kiinteistöillä. Tämä on johtanut käytäntöön, jossa maksullinen pesu on peruttu ja kuitenkin maksuton palvelu pidetty voimassa”, Laitila toteaa. Jotta nykyiset kustannukset pystytään kattamaan ilman tyhjennysmaksujen korotuksia, esitetään pesupalvelujen muuttamista maksulliseksi, 16,26 euroa per astia (sisältää alv:in 25,5 %).

Jatkossa myös biojätteen ja poltettavan jätteen kaksilokeroastiat kuuluvat pesujen piiriin taloyhtiöissä, kuntien hallinto- ja palvelutoiminnassa ja hyvinvointialueen kohteissa. Myös taajama-alueiden pienkiinteistölle on mahdollista tilata pesupalvelu.

Taksasta ollaan esityksen mukaan poistamassa mahdollisuus käyttää aluekeräyspisteitä vakituisen asumisen jätehuoltoon Kihniön kunnan alueella. Poikkeuksen perusteena on ollut tiestön huono kunto ja perusteen katsotaan nyt olevan rauennut.

TSV-taksaan myös muutoksia

Kunnan toissijaisen jätehuoltopalvelun jätemaksutaksaluonnos, mikä koskee yrityksiä, on myös lausunnoilla ja nähtävissä Lakeuden jätelautakunnan nettisivuilla. Siinä biojätteiden syväkeräyssäiliön tyhjennyksiin sekä RE-pisteiden ja jätehuoltokeskuksen vastaanottomaksuihin esitetään korotuksia.

Lakeuden jätelautakunta käsitteli taksaesitystä kokouksessaan 11.12. Taksojen on määrä astua voimaan 1.5.2025 alkaen.

Lue lisää taksoista: https://ilmajoki.fi/jatelautakunta/ajankohtaista/

Jätelautakunnalle voi jättää kirjallisesti mielipiteitä taksaluonnoksista. Vapaamuotoiset mielipiteet tulee toimittaa kirjallisesti jätelautakunnalle viimeistään 27.1.2025 mennessä osoitteeseen jatelautakunta@ilmajoki.fi tai Lakeuden jätelautakunta, PL 20, 60801 ILMAJOKI.